DKT:n sovellutuksia ja terapioiden kesto

Dialektinen käyttäytymisterapia on alunperin kehitetty tunne-elämältään epävakaiden naispotilaiden avohoitomalliksi ja paras tutkimusnäyttö onkin saatu tässä kontekstissa. Tutkimuksissa on osoitettu menetelmän toimivuus psykiatristen ja päihdeongelmaisten avohoitoasiakkaiden itsetuhoisen käyttäytymisen ja itsemurhayrityksien vähentämisessä, posttraumaattisen stressin hoidossa, syömishäiriöiden sekä masentuneiden vanhusten hoidossa.

Nuorisopotilaille kehitetystä DKT:n ns. multifamily mallista (DKT-N) on yksi norjalaisten tekemä melko laaja (n=77) satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, jossa malli osoittautui vaikuttavaksi hoidoksi. Lisäksi alaikäisten DKT.sta kliinisiä raportteja on kertynyt jo melko paljon, kattaen kohta yhtä laajan joukon ongelmallisia käyttäytymisiä kuin aikuisten DKT:ssa. Lähestymistapaa on kokeiltu sekä lasten ja nuorten psykiatrisissa laitoksissa että avohoitokontakteissakin. Perheen (tai laitosolosuhteissa vastuuhoitajan) mukaan ottaminen hoitoon on silloin edellytys taitojen yleistymisen ja in-vivo valmennuksen optimaaliseksi mahdollistumiseksi.

Saksassa on kehitetty DKT:sta malli lapsuuden aikaisen seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttaman traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoitoon. Laitoksissa toteutettuna 12 viikon hoitomalli (DKT-PTSD) osoittautui satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa erittäin vaikuttavaksi. Parhaillaan on menossa laaja, satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus DKT-PTSD:n avohoitosovellutuksesta.

Psykiatrisissa laitosolosuhteissa toteutetuista hoitomalleista löytyy myös useampi kliininen tutkimus, mukaan lukien tutkimus nuorisopsykiatrisesta hoitoyksiköstä. Laitosolosuhteissa hoidon vaiheet etenevät hoitoon sitoutumisesta ongelmakäyttäytymisen säätelyyn ja kontrollin palauttamiseen ja yleistämisen kautta toimivan selviytymiseen ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen uloskirjoitusta varten. Näissä olosuhteissa menetelmän standardiversiota on käytetty itsetuhoisen käyttäytymisen vähentämiseksi, masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, sekä bulimiasta ja ahmimishäiriöistä kärsivillä. Syömishäiriössä menetelmän tavoitteena on ensisijaisesti löytää terveellinen suhtautuminen syömiseen. Löytyy myös kaksi tutkimusta DKT:n käytöstä ADHD oireilun vähentämiseksi

Päihdeongelmat ovat yleisiä tunne-elämältään epävakailla ihmisillä. DKT:n hyödyistä tässä ryhmässä löytyy 4 satunnaistettua tutkimusta. DKT:n näkökulmasta päihdeongelmaan suhtaudutaan yhtenä ongelmallisena tapana säädellä sietämätöntä olotilaa. Fokus on silloin vahingollisen päihteidenkäytön vähentämisessä ja asteittaisessa lopettamisesta hoitoportaan mukaisesti – ensin henkeä ja terapiaa uhkaavat käyttäytymiset ja päihteet, myöhemmin kärsimystä ja elämän laadun vähentämistä aiheuttavat.

DKT:aa on sovellettu myös oikeuspsykiatristen potilaiden, vankeinhoidon yksikköihin, sekä perheväkivallan ehkäisemiseksi. Tutkimusraportteja on jo toista kymmentä mutta satunnaistettuja tutkimustuloksia ei vielä ole. Oikeuspsykiatriassa ja vankeinhoidossa joudutaan itsetuhoisen oireilun lisäksi huomioimaan tavallista enemmän myös muihin kohdistuvaa väkivaltaa ja yleistä rikollisuutta.

Itsenäisten DKT-taitoryhmien soveltuvuudesta on useita käyttöraportteja ja muutama satunnaistettu vaikuttavuustutkimuksin. On luultavaa, että varsinkin lievemmin oireileville, tunnesäätelyhäiriöistä kärsiville asiakkaille itsenäiset DKT-taitoryhmät tulevat olemaan näyttöön perustuvia hoitoja. Lupaavia tuloksia on saatu erilaisissa perheille suunnatuilla interventioilla, psykiatrisissa laitosolosuhteissa olevien itsetuhoisesti oireilevien naisten hoidossa, väkivallan uhrien masennuksen ja ahdistuksen hoidossa sekä rikostentekijöiden joukossa.

Dimeff & Koerner (2007) kiinnittävät erilaisia kliinisiä sovellutuksia tarkastelevassa teoksessaan Dialectical Behavioral Therapy in Clinical Practice: Applications Across Disorders and Settings (2007) lukijan huomion siihen, että käytettäessä menetelmää muissa tilanteissa kuin hoidettaessa tunne-elämän epävakaudesta kärsiviä asiakkaita, tulisi tarkkaan miettiä otetaanko käyttöön hoitomalli sellaisenaan vai modifioidaanko sitä kulloisenkin ryhmän tarpeita huomioiden. Tarkastellessaan erilaisia sovellutuksia he muistuttavat käyttäytymisen funktionaalisen analyysin tärkeydestä ja siitä, miten olennaista on olla hyvin perillä sekä dialektisen että kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteista.

DKT-hoidon kesto vaihtelee hoitopaikan ja hoidettavien ongelmien mukaan. Ensimmäisten USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaisessa avohoitomallissa hoito kestää vuoden. Suomessa useimmat poliklinikoiden DKT-hoito-ohjelmat aikuisille ovat 1-2 vuotisia. Nuorten ja heidän perheidensä DKT-ohjelmat kestävät tyypillisesti neljästä kuukaudesta vuoteen. Akuutti osastohoito, joka toteutetaan DKT-periaatteiden ja menetelmien mukaisesti, voi lyhimmillään olla vain muutaman päivän mittainen, useimmiten se kuitenkin kestää viikosta muutamaan viikkoon. Päiväosaston DKT-hoito-ohjelman pituus on usein 3-4 kuukautta.

Avohoidossa tapahtuva intensiivinen DKT-hoito voidaan usein nähdä sairaalahoitoa korvaavana hoitona.

Kouluttautuminen

DKT:hen kouluttaudutaan työryhmänä. Olennaista on ryhmän halu ja päätös opetella tekemään DKT:aa tiiminä tutkimusnäytön – ja sen puutuessa – yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa omatoimista opiskelua, ulkopuolisia koulutuksia, oman työn havainnointia ja opettelua DKT-tiimissä sekä menetelmätyönohjausta. Usein vaikeinta on opetella pois omista vanhoista työtavoista, jotka eivät ole DKT:n mukaisia.

Suomessa ei ole virallista DKT-terapeutin nimikettä. Koulutuksia järjestävät useat itse DKT:hen kouluttautuneet ja sitä tiimissä tekevät työntekijät. Koulutuksia räätälöidään yksittäisille tiimeille ja työyksiköille sopiviksi. Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistys pyrkii kehittämään ja valvomaan Suomessa järjestettäviä DKT-koulutuksia. Koulutuksia järjestetään tarpeen mukaisesti erilaisia, riippuen siitä, missä kehityksen vaiheessa tiimi on.

DKT-tutustumiskoulutus

  • Tavoite: Osallistujat pystyvät koulutuksen myötä arvioimaan, minkälaista DKT-sovellusta tarvitsevat, mitä käytännön asioita työryhmässä/organisaatiossa tulee toteuttaa DKT:n käytön mahdollistamiseksi ja miten valitun DKT-sovelluksen aloittamiseen kouluttaudutaan.
  • Laajuus ja sisältö: Parista tunnista kahteen päivään kestävässä koulutuksessa annetaan yleiskuva DKT:n periaatteista, menetelmistä, sovelluksista ja hoito-ohjelman käynnistämisen vaatimuksista.
  • Kouluttajat: DKT:aa tekeviä työntekijöitä, jotka ovat saaneet vähintään DKT-peruskoulutusta, mielellään DKT-jatkokoulutusta vastaavan koulutuksen.

DKT-peruskoulutus (ns. Starttikoulutus)

  • Tavoite: Koulutus antaa valmiuden siihen, että osallistujat muodostavat DKT-konsultaatiotiimin ja aloittavat asiakkaiden ottamisen DKT-sovellukseensa.
  • Laajuus ja sisältö: 6-8 lähiopetuspäivää 2-4 kuukauden aikana. Lisäksi joitakin välitehtäviä. Perustiedot DKT:n periaatteista ja menetelmistä niin, että tiimi pystyy aloittamaan DKT-hoito-ohjelman.
  • Kouluttajat: DKT:aa tekevät henkilöt, jotka ovat saaneet vähintään DKT-jatkokoulutusta vastaavan koulutuksen ja lisäksi ovat perehtyneet DKT:n adherenssireittauksiin ja opiskelleet DKT:n kouluttamista ja ohjaamista.
  • Yhdistys ei järjestä DKT-starttikoulutuksia, mutta yhdistyksen sähköpostiin (koulutukset@dkt-yhdistys.fi) voi lähettää pyyntöjä koulutustarjouksista ja yhdistys välittää tarjouspyynnöt tiettävästi starttikoulutuksia järjestäville tahoille.

DKT-jatkokoulutus

  • Tavoite: DKT-periaatteiden ja -menetelmien laajaan osaamiseen tähtäävä koulutus sellaisille tiimeille, jotka ovat tehneet DKT:aa noin vuoden ajan.
  • Laajuus ja sisältö: 12-15 lähiopetuspäivää vajaan vuoden aikana (yleensä 3 kolmen päivän jaksoissa), työmäärältään suunnilleen vastaava määrä tiiminä ja yksilöllisesti valmisteltavia välitehtäviä. Noin 1/3 koulutuksesta on tiimien kysymysten konsultointia.
  • Kouluttajat: DKT:aa tekevät työntekijät, jotka ovat saaneet DKT:n jatkokoulutusta vastaavan koulutuksen, osoittaneet kykenevänsä tunnistamaan toimivan DKT:n tekemisen vähemmän toimivasta (= suorittaneet adherenssireittauksia kansainvälisen asiantuntijan (myöhemmin DKT-yhdistyksen) hyväksymällä tasolla) ja ovat opiskelleet DKT:n kouluttamista ja konsultoimista kansainvälisen asiantuntijan (myöhemmin DKT-yhdistyksen) johdolla.

DKT-syventävät koulutukset

  • DKT-jatkokoulutuksen käyneille tiimeille ja tiimien yksittäisille jäsenille tarkoitettuja koulutuksia, joissa paneudutaan perusteellisesti johonkin DKT:n tekemisen erityisteemaan
  • 2-3 lähiopetuspäivää.
  • Kouluttajina kansainväliset tai suomalaiset DKT:n huippuasiantuntijat

DKT-yhdistys on itse aktiivisesti mukana järjestämässä kokonaisvaltaista DKT- jatkokoulutusta sekä DKT- syventäviä koulutuksia.

Tutkimukset

DKT on tutkimuksiin perustuvaa

DKT:sta on julkaistu yli 20 satunnaistettua, kontrolloitua tieteellistä tutkimusta ja lisäksi lukuisia kontrolloimattomia ja/tai naturalistisia seurantatutkimuksia (2016). Arvostettu kansainvälinen tutkimusverkosto Cochrein Collaboration totesi katsauksessaan 2012, että DKT on ainoa tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden auttamiseen kehitetyistä hoitomalleista, josta on riittävästi tutkimuksia tulosten yhdistämiseen ja meta-analyysin tekemiseen. Cochrein katsauksen mukaan DKT vähensi tavanomaista hoitoa paremmin vihakäyttäytymistä, itsensä vahingoittamista ja lisäsi yleistä psyykkistä terveyttä. Suomalaisessa Käypä hoito suosituksessa 2015 DKT oli ainoa epävakaan persoonallisuushäiriön psykoterapeuttisista hoidoista, joka sai näytönasteen A (vihan säätely ja itsensä vahingoittaminen).

Tutkimuksia on lisääntyvästi myös muista DKT:n indikaatioista ja sovelluksista. Tulokset viittaavat siihen, että myös sovelletut DKT-menetelmät ovat käyttökelpoisia. Toistaiseksi muista indikaatioista ja sovelluksista on tehty vain vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja vaikuttavuustutkimuksia.

AJANTASAISEN TUTKIMUSNÄYTÖN LÖYDÄT TÄÄLTÄ.